torstai 2. helmikuuta 2012

Hei, ne laiduntaa





Eipä ois tarvinnu olla huolissaan peuran kavereista. Aamupäivällä tämä kaveri popsi ihan rauhassa murkinaa ja kun tarkemmin kiikarilla katselin metsään, siellä näkyi muitakin köllöttelemässä.


Iltapäivän puolella sitten koko poppoo tuli lounaalle takarinteeseen ja niitä oli neljä. Yksi jää vähän piiloon tuohon pienen kuusen oksien alle.


Yksi uskalikko tuli napsimaan sireeninkin oksia, mutta kopsuttelin ikkunaan sen verran että siirtyi kauemmas. Nyt on ainakin todistettu se ettei kaikki peurat ole joutuneet metsästäjien saaliiksi, kun niitä maastopukuisia ukkeleita pyssyt olallaan on hiippaillut täällä päin.


Nams nams mums mums.

2 kommenttia:

  1. Voihan ärkl! Tai siis ihanakin näky, mutta... minäkin olen sanonut saaressa liikkuville metsästäjille, että ampukaa kaikki peurat pois vain, mutta eihän niitä tietenkään saa ammuttua eikä saa ampua. Olisi kiva jos ne pysyisivät metsässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, meillä nyt on, ainakin toistaiseksi, aselepo peurojen kanssa, kun kaikki syötäväksi kelpaava on aidattu. ;D Eivät ole vielä etupihalle tulleet, eikä terassille niinkun yks talvi.

      Poista