Iiriksiiii!!!!

Tämä on ensimmäisiä kasveja joita pihalleni olen istuttanut ja kai tavallisin kurjenmiekka mitä olla saattaa (siperiankurjenmiekka?). Sain pienen puskan aikanaan veljeltäni ja hyvin on viihtynyt. Niin hyvin että se on osaksi syy miksi viehätyin iiriksistä, se on ollut niin helppo kasvattaa. Tai oikestaan se on kasvanut kasvattamatta. Mutta niin tiukka on juuristo, että kun yritin sitä viime syksynä jakaa niin olis ollu varmaan naapureilla näky, jos olisivat katselleet, kun 56 kilonen muori pomppii lapion päällä kuin kengurukepillä. Eikä inahtanutkaan vaikka koitin koko voimineni jyystää juuripaakkua halki. Siinä hommassa tuli hiki ja äitiä ikävä, tai oikeastaan Isäntää ja hänet sitten kutsuin apuun, eikä se ollut kuin yksi polkaisu ja halki meni. Mää että MITÄH, enks mää muka oo VAHVA ja tarpeeks painava. Vaan oli se sitten myönnettävä ettei ollut riittävästi ruista pohkeessa. ;D

Mutta tietysti kunnon puutarhurit ne syksyisin pesee ja viilaa lapiotkin uuteen terään, vaan semmosta ihmettä ei meillä ole vielä päässyt tapahtumaan.



Tänäm iiriksen olen joskus 'pelastanut' alennusmyynnistä. Molemmissa yllä olevissa kuvissa on sama kukka mutta valo-olot erilaiset. Ylempi kuva on otettu päivällä ja alempi aamulla. Ehkä oikea värisävy lienee jotain noiden väliltä. Tarkkaa et tiedä mikä iiris on kyseessä, kun lapussa luki vaan Iris (G). Nyt kun se on kunnolla juurtunut tuohon paikkaan niin näyttää että se kasvaa samaa vauhtia kuin tuo ylempikin, kunnon puska siinä nyt jo on.